Making a model

Today I did a new part for the bigger version of Artists' Prints and glued it. Let's hope it won't split into multiple parts. I cut the pieces for my scale model of the Kluuvi Gallery. Tomorrow I'll put them together. It's easier to plan the hanging in advance with a model. Here's a pic of the fridays spiltted work.

Tänään tein taas uuden osan Artists' Printsin isompaan versioon. Toivotaan ettei se taas halkea useampaan osaan. Leikkelin kappaleet Kluuvin gallerian pienoismalliin ja huomenna laitan sen kasaan. Ripsutuksen voi näin suunnitella helpommin. Tässä kuva perjantain ratkeamisesta.

On a sunday walk - Chinese ink paintings by nature

Today I took pictures of rain water patina on a wall (an artist works 7 days a week!). Maybe I'll copy it to paper with charcoal, graphite or ink. Or shall I leave it as a photo? Too Trendy?

Friday at the studio was a bumer: One of the papers for Artists' Prints broke into three parts during drying. I left for home early to work on an graphic novel idea that I have. A bumer day. Gotta by a new roll of backing paper (55€/10m roll).

Kuvailin tänään sadeveden valumia seinällä (taiteilijan työviikko on 7 päivää!). Taidan kopioida suoraan hiilellä, musteella tai grafiitilla paperille. Vai jätänkö valokuvaksi? Liian trendiä?

Perjantai työhuoneella oli pettymys: osa Artists' Printsiä oli haljennut kuivuessaan kolmeen osaan. V***u! Lähdin työhyoneelta aikaisin ja työstin yhtä sarjakuvaideaa. Ostettava lisää paperia jolle liimataan (55€/10m rulla).

Gluing, gluing, gluing

That's what I did today. I've been reflecting my use of paper and ink. I feel it goes together with my artistic path like a fist with a face. The semiotics of paper and ink you know? East Asian, not burdened with 600 years of European oil painting tradition, but with about 1900 years of East Asian. T´sai Lun invented paper during Han dynasty around the year 105 CE. Oldest surviving ink paintings on paper date back to Sui dynasty ca. 600 CE. Oldest surviving paintings on silk are even older. Ink and paper carries with it a tradition of representing the emptiness. Black in all of its gray shades is considered the synthesis of all colors. A traditional Chinese landscape painting represents Taoist principles and its view on reality. Concepts, language, are added as a layer on the painting. Far away seems closer than objects that are naturally near the viewer. These are my artsy thoughts today. Let's get back to this later.

Tänään siis liimasin. Olen reflektoinut paperin ja musteen käyttöäni. Minusta se sopii taiteelliseen polkuuni, kuin nyrkki silmään. Paperin ja musteen semiotiikka, tiedättehän? Itä-Aasialainen perinne jota ei paina 600-vuotinen eurooppalainen öljymaalaustaiteen perinne, vaan n. 1900-vuotinen itä-aasialainen perinne. T´sai Lun keksi paperin vuonna 105, Han-dynastian aikaan. Vanhimmat säilyneet tussimaalaukset paperille ovat 600-luvulta, Sui-dynastian ajalta. Vanhimmat säilyneet silkkimaalaukset ovat vielä vanhempia. Muste ja paperi kantaa mukanaan tyhjyyden esittämisen taidetta. Mustaa ja sen harmaan sävyjä pidetään kaikkien värien summana. Perinteinen kiinalainen maisemamaalaus esittää taolaisen todellisuuskäsityksen periaatteita. Käsitteet, kieli, on lisätty maalaukseen omaan tasoonsa. Kaukaisuus näyttää lähemmältä, kuin katsojaa normaalisti lähempänä olevat kohteet. Nämä ovat tämän päivän taiteelliset ajatukseni. Palataan aiheeseen myöhemmin.

Grant applications

Today I did a grant application. Here's the work from yesterday. It's just a bigger version of Artist's Prints. This has not yet been pasted properly together. Ink on Japanese paper, 132 x 128 cm, 2010.

Tänään tein apurahahakemuksen. Tässä eilisessä postauksessa mainittu teos. Isompi versio aikaisemmasta Artist's Prints-teoksesta. Teosta ei ole vielä liimattu kunnolla kasaan. Muste japaninpaperille, 132 x 128 cm, 2010.

Getting bigger

Did a bigger version of Artists' Prints (132 x 128 cm). Posting some kind of pic tomorrow. What the heck, let's go bankrupt.

Tein isomman version Artists' Printsistä (132 x 128 cm). Kuvaa tulossa huomenna. Menkööt samaan konkurssiin.

New final work and an update on my monetary gain of working part-time jobs. And some moaning about the stature of paper as a medium in art.

Cutted and pasted together and took a picture. Nameless(mv), ink on Japanese paper, 120 x 110 cm.

I just calculated how much I benefited monetarily from my part-time jobs as a personal aid to a young man with cp, substitute teacher and as an art school teacher during 15.9.2009-31.5.2010 compared to total unemployment. The final sum is 83.31€/month (net). Yippekayee society! This is current cos' society want's me to pay some living benefits back (1500€).

I also asked a price for framing some of my upcoming exhibitions paintings. Result: 943€. And more paintings on paper are coming. Is there any monetary sense in using paper? It is undervalued compared to canvases, and despite framing, paintings on paper cost less than traditional canvases of the same size. I have a grant of 1000€ for gallery rent, vernissage card printing/posting, vernissage catering (free booze for the crowd) and transporting the art. Nice!

This is the price of identifying yourself as an artist, and doing your work.

"Our singing and dancing is the sound of dharma" -Zen Master Hakuin Ekaku (1685–1768)
"But so is our screaming and moaning" - Zen teacher Charlotte Yoko Beck (1917-)

Leikkasin ja liimasin kasaan, ja otin kuvan. Nimetön(mv), muste japaninpaperille, 120 x 110 cm.

Laskeskelin juuri kuinka paljon hyödyin rahallisesti osa-aika töistäni henkilökohtaisena avustajana cp-vammaiselle nuorelle miehelle, sijaisopettajana ja taidekoulun opettajana, verrattuna täyteen työttömyyteen ajalla 15.9.2009-31.5.2010. Tulos: 83,31€/kk (netto). Jippii yhteiskunta! Tämä on ajankohtaista, koska minulta peritään 1500€ asumistukea takaisin.

Kysyin hintaa teosteni kehystykselle tulevaa näyttelyäni varten. Hintaa tulee 943€ ja lisää teoksia on tulossa. Onko paperille tekemisessä mitään rahallista järkeä? Normaalille kangaspohjalle tehdystä maalauksesta maksetaan enemmän kuin samankokoisesta kehystetystä paperityöstä. Minulla on 1000€ apuraha näyttelyvuokriin, kutsukortin painatukseen/postitukseen, avajaiskuluihin (ilmaista viinaa avajaisvieraille) ja teosten kuljetuksiin. Kivaa!

Tämä on taiteilijaksi identifioitumisen ja taiteen tekemisen hinta.

"Laulumme ja tanssimme on dharman ääni" -Zen-mestari Hakuin Ekaku (1685–1768)
"Mutta niin on myös huutomme ja valituksemme" -Zen-opettaja Charlotte Joko Beck(1917-)

An ordinary day in an artists life

The very usual day: Some ink lines and gluing which seemed to work.

Lately I've had problems with our welfare society. Being an artist sucks occasionally. The only way to manage seems to be that you have a nice part time job that pays well and then you just squeeze the rest of your life juice to the canvas (or paper, or what ever). I had several part time jobs and I got a reduced unemployment benefits to make the end's meet. Well then my other benefits for living were reduced cos of the jobs and now after my calculations I got 150€/month (net) extra compared to being just unemployed the whole time. Considering to what I did for that money, it was a tough 150 €. Fuck you society!

After my next exhibition in november I'll just have to put my thinking cap on and come up with a solution of some kind. But in my experience thinking doesen't help, only doing.

Työhuoneella hyvin tavallinen päivä: Musteviivoja ja liimausta.

Minulla on ollut hiljattain ongelmia hyvinvointivaltiomme kanssa. Taiteilijana oleminen haisee ajoittain. Parasta on jos on samalla mukavassa osa-aikatyössä, josta saa hyvin rahaa. Työpäivän jälkeen puristetaan viimeisetkin elämänmehut kankaalle, paperille, tai mille lie. Olihan mulla osa-aikatöitä ja sain vielä työkkäriäkin, mut kaikki tulot vaikutti asumisen tukeen, joten jäljelle jäi 150 € netto/kk verrattuna täyteen työttömyyteen. Motivoi ihan vitusti, kun miettii mitä sai sen eteen tehdä. Haistappa yhteiskunta paska!

Seuraavan marraskuussa olevan näyttelyni jälkeen on laitettava mietintämyssy päähän ja saada aikaan jokin ratkaisu nykyiseen tilanteeseen. Vaikka kokemukseni mukaan ajattelu ei auta, vaan tekeminen.